Huone 316
Huoneessa on punainen siisti kangasverhoiltu nojatuoli. Puiset käsinojat ja tolppajalat. Yllättävän hyvä istua, huomasin. Silti tuijotan sitä vastapäisellä seinällä olevalta sängyltä. Kapea sänky, kasikymppinen, niin sanotusti. Ensikosketus vuodevaatteisiin oli rapea, ne tuntuivat oikeasti rapeilta. Puhtailta ja rapeilta. Sängyssä on hyvä nukkua, olen nukkunut. Kaksi yötä.
Seinällä on kaksi mustavalkoista taulua, huomasin ne oikeastaan vasta tänään. Pienemmässä on linnun sulka ja vähän isommassa on jostain liukuvat, puiset askelmat kalliolle. En löydä niille tarinaa. Ne eivät puhuttele minua. Tuijotan niitä silti usein.
Verhot kuvastavat siirtolapuutarhaa, hyvä sana tähän kohtaan. Siirtolapuutarha. Suljen silmät ja kuvittelen olevani sellaisessa.
Olen turvakodissa, lähisuhdeväkivaltaa paossa.